Tulisija ja ilmanvaihto yhteistyöhön

1.2.2006
 
Veto-ongelmat yleensä korjattavissa

Lämmityskauden alussa ja tammikuisilla paukkupakkasilla tulisijavalmistajien neuvontapuhelimet pirisevät puulämmittäjien avunpyynnöistä. Missä on vika, kun kuivat puut eivät syty ja savu pukkaa sisään?

Kenttäpäällikkö Reino Romppanen Tulikiveltä sanoo, että yleensä vika löytyy ympäristötekijöistä.

– Ensin kysyn, onko pelti varmasti täysin auki. Seuraavaksi neuvon avaamaan oven tai ikkunan, kuten toki savun poistamiseksi usein on tehtykin. Jos tuli nyt syttyy ja palaa iloisesti, takka ei saa riittävästi korvausilmaa, Reino Romppainen kertoo.

Nykyaikaiset talot rakennetaan niin tiiviiksi, että ellei korvausilman saannista huolehdita, ne ovat umpioita. Voimakas takkatuli tarvitsee useita kymmeniä litroja korvausilmaa sekunnissa palaakseen kunnolla.

– Tyypillinen ongelmatapaus oli uusi talo, jonka takkahuoneessa sijaitseva tulisija kyllä syttyi, mutta alkoi mystisesti myöhemmin työntää savuja sisään. Selitys löytyi perheen lämmitystapoja seurattaessa. Tulta sytytettäessä ovi muuhun asuntoon oli aina auki. Puut syttyivät iloisesti. Sen jälkeen huoneesta poistuttiin, ovi suljettiin ja savu alkoi tunkea sisään. Takkahuone sai korvausilmansa ainoastaan hormin ja auki olevan oven välityksellä, Anssi Kontinen harkkoelementtipiippuja myyvästä ja markkinoivasta Schiedel Savuhormistot Oy:stä kertoo.

Uudehkoissa taloissa syyllistä veto-ongelmiin kannattaa ryhtyä etsimään koneellisesta ilmanvaihdosta. Liian suurelle alipaineelle säädettynä se voittaa hormin alipaineen. Kun pellit ovat auki, hormi toimiikin korvausilman lähteenä ja työntää savut sisään. Hätäratkaisuksi riittää oven tai ikkunan avaaminen hetkeksi.

On aina varminta tuoda tulisijan tarvitsema korvausilma suoraan lattiarakenteissa. – Tällainen korvausilmaputki on rakennettaessa vain 100 euron investointi, mutta jälkikäteen sen tekeminen on erittäin vaikeaa, Rauno Romppanen huomauttaa.

Puulämmitys huomioon suunnitelmissa

Lvi-suunnittelija LVI-DI, Ahti Mustapuro Insinööritoimisto ETC Oy:stä selventää korvausilman puutteen vaikusta takan sytytysongelmiin esimerkillä pullosta, johon puhalletaan savua. Vaikka sen suu olisikin auki, savun poistuminen kestää yllättävän kauan.

Koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa sisäinen ylipaine helpottaa tulen sytyttämistä. Ylipaineisina rakennuksia ei kuitenkaan voi pitää jatkuvasti, sillä kosteuskuorma sisällä voi johtaa rakennekosteusongelmiin. Alipaineinen talo on tässä suhteessa turvallisempi, mutta tulisijan käytössä se aiheuttaa hankaluuksia. Siksi ilmanvaihdon suunnittelussa pyritäänkin yleensä tasapainotilanteeseen sisälle puhallettavan ja poistettavan ilmamäärän keskinäisessä suhteessa

Ahti Mustapuro sanoo, että koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä voidaan suunnitella ja toteuttaa siten, ettei veto-ongelmia aiheudu. Jos savunhajua kuitenkin tuntuu usein, laitteiston ilmanvirrat ovat yleensä jääneet säätämättä tai säädetty väärin. Ilmavirrat on tällöin mitattava ja säädettävä sopivaan tasapainoon. Työ kuuluu ilmanvaihtourakoitsijoiden toimenkuvaan.

Monissa tulo-poistoilmakoneissa on erillinen takka-automatiikkakytkin tai ainakin se voidaan niihin lisätä. Ennen tulisijan sytytystä iv-kone ohjataan erillisellä painonapilla käyttötilaan, jossa taloon puhalletaan hieman enemmän ilmaa kuin sieltä poistetaan. Ylimääräinen ilma pyrkii pois huoneistosta helpointa reittiä, eli avoimen hormin kautta.

Noin puolen tunnin kuluttua kytkimen painamisesta kone palaa alkuperäiseen käyttötilaansa eikä edellytä käyttäjältä muita toimenpiteitä. Lämmennyt savuhormi toimii savun poistossa paremmin kuin sytytyshetkellä vielä kylmänä ollessaan.

Huippuimuri voidaan pysäyttää ainakin tulipesän sytyttämisen ajaksi. Kun tuli palaa kunnolla, imurin saa käynnistää uudelleen. Suurimmalla nopeudella toimiessaan se voi kuitenkin saada tulisijan savuttamaan. Ikkunan avaaminen auttaa.

Vanhoissa painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa taloissa ikkuna tai ovi saatetaan joutua avaamaan raolleen tulen sytyttämisen ajaksi. Kun tuli on syttynyt kunnolla, ikkuna suljetaan. Useissa vahoissa tulisijoissa on poskiluukut nuohouksen helpottamiseksi ja niissä voidaan pitää pientä alkutulta ennen varsinaisen tulipesän sytyttämistä. Se vähentää kosteutta piipussa ja myös lämmittää sitä hieman.

Tarkkana remontissa

Kevyet tulisijat ja valmispiiput mahdollistavat varaavan tulisijan asentamisen helposti myös vanhoihin asuntoihin. Korjausrakentamisen markkinat ovatkin voimakkaassa kasvussa. Jo 35-40 prosenttia esimerkiksi Tulikiven tulisijoista menee tähän tarkoitukseen. Tulisijoja hankitaan entistä useammin myös vanhoihin rivitaloasuntoihin. Reino Romppanen muistuttaa, että rakennuksen koko ilmanvaihtojärjestelmä on tässä vaiheessa syytä käydä läpi. Takkavaraus piirustuksissa ei takaa, että tulisijan käyttö on otettu iv-suunnitelmaa tehtäessä riittävästi huomioon.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen lämpöä talosta poistettavasta jäteilmasta varastoiden sitä laitteessa olevaan vesisäiliöön. Sen hankinta ja asennus vaikuttavat aina myös rakennuksen ilmanvaihtoon ja vaatii siis suunnitelman toteutuksesta, myös vanhaan rakennukseen hankittaessa.

– Poistoilmalämpöpumpputoimitukseen kuuluu aina myös ilmanvaihtosuunnitelma, Simo Kurki IVT- Lämpöpumput Oy:stä sanoo. Korvausilmaventtiileiden määrä, sijoittelu ja laatu vaikuttavat ilmanvaihdon toimivuuteen. Hän huomauttaa, että ulkoseinään asennettavan korvausilmaventtiilin tulisi olla rakenteeltaan sellainen, että se voidaan suunnata tuomaan ilmaa ylöspäin, kattoon.

Sytytysongelmia syntyy, jos venttiileitä suljetaan talvella vedon tunteen vuoksi. – Laite on säädettävä siten, että kaikkia venttiileitä voidaan kylmälläkin ilmalla pitää auki, Simo Kurki sanoo.

Sää syypäänä

Syyllinen tilapäisiin sytytysongelmiin voi löytyä kyllä säästäkin. Kaikkihan tietävät, kuinka matalapaine voi vaikuttaa. Myös kuuma, aurinkoinen päivä voi kiusata takan sytyttäjää. Lämpimänä vuodenaikana tulisijan on pitkiä aikoja käyttämättä ja piippu kylmä. – Tummalla katolla aurinkoisella ilmalla piipun juuren lämpötila voi nousta jopa 50:een plusasteeseen, kun katon alla huonetiloissa on paljon kylmempää. Silloin ilma voi kiertää väärin päin, ylhäältä alas ja ohjata tulisijaa sytytettäessä savun sisään, Reino Romppanen kertoo.

Hormi-ilmaa voi tässäkin tapauksessa lämmitellä polttamalla paperia hormin tai lähinnä hormia olevan takan nuohousluukussa. Monissa tulisijoissa on ns. kesäpelti, sytytyspelti, joka muuttaa tulisijan suoravetoiseksi ja helpottaa tulisijan sytyttämistä kaikissa oloissa. Sytyttämisen ajaksi sytytyspelti avataan ja kun tuli palaa kunnolla, se laitetaan kiinni.

Kokonaan ulkotilassa kohoava hormi on aina ongelmallinen, sillä se on jatkuvasti kylmä. Se ei vedä hyvin, jollei sitä ole ensin lämmitetty esimerkiksi puhaltimella.

Hormi valittava tulisijan mukaan

Periaatteessa mitä pidempi hormi, sitä paremmin se vetää. Paras hormin pituus riippuu esimerkiksi katon muodosta. Minimimääräyksen löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta E3.

– Hormikoko puolestaan määritellään valitun tulisijan perusteella. Oikea koko löytyy esimerkiksi tulisijavalmistajan esitteistä. Yksilöllisten muurattujen takkojen osalta ammattitaitoinen muurari määrittää hormikoon etukäteen. Jos taas valmiina on esimerkiksi ø 160 mm:n hormi, takka on muurattava sen mukaan, tekninen asiantuntija Mona Leino Schiedel Savuhormistot Oy.stä kertoo.

Periaatteessa samaan hormiin voidaan liittää kaksi tulisijaa, kuten takka ja kiuas, mutta koska kummallakin on oltava oma savupeltinsä, niiden yhtäaikainen käyttö ei ole suotavaa. – Jokaisen onkin mietittävä ennakolta, onko tarvetta lämmittää kumpaakin tulisijaa samaan aikaan. Näin voi käydä esimerkiksi pitkien sähkökatkosten aikana, Mona Leino huomauttaa.

– Joskus törmää tapauksiin, joissa on tehty kaikki mahdolliset virheet. Tulisija ei saa korvausilmaa, hormi on liian lyhyt ja rakennus vielä kuopassa. Silloin saattaa olla apua takkaimurista, hän lohduttaa. Sähkötoiminen takkaimuri asennetaan hormin yläpäähän ja käynnistetään tulisijaa sytytettäessä.

Lisätietoja: Schiedel Savuhormistot Oy, mona.leino(at)schiedfel.fi, www.schiedel.fi,
tulikivi.fi,
ivt.fi

Laatikkoon:

Jos aina savuttaa, tässä lista mahdollisista syistä:
1. Korvausilmaventtiileitä ei ole tarpeeksi.
2. Korvausilmaventtiilit ovat kiinni.
3. Ilmanvaihtojärjestelmä on alipaineinen ja/tai liian suurella teholla (poistoilmanvaihtokone)
4. Katolle johdetut palamiskaasut pääsevät jotain toista reittiä takaisin asuntoon. Näin voi käydä, jos samassa piipussa on useita hormeja. Takan savu voi palautua viereistä saunan hormia myöten rakennukseen. Tulisija voi myös käyttää poistoilmakanavia savunpoistoon, jolloin savu tunkee vaikkapa päällä olevasta liesituulettimesta. Hormien sulkupellit eivät ole ilmatiiviitä.
5. Hormi on mitoitettu liian pieneksi tulisijan tehoon nähden.
6. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltu tai toteutettu väärin.
7. Ilmanvaihtojärjestelmän ilmamäärät ovat säätämättä.
8.Tulisija sytytetään tai sitä käytetään vastoin valmistajan ohjeita.
Jos uunin luukkua avattaessa aina pöllähtää, syynä voi olla, että tulipesässä on poltettu kerralla liikaa puita tai väärässä asennossa, liian lähellä suuluukkua. Tulisijan käyttöohjeista ilmenee, kuinka paljon puuta kerralla ja miten ladottuna siinä pitäisi polttaa.
9. Tulisijan palotila ei ole tarpeeksi syvä.

Kuvat:

lukee.jpg
Miksi paleltaa vaikka takka lämmittää?
Palaminen lisää ilman vaihtuvuutta. Voimakas takkatuli tarvitsee useita kymmeniä litroja korvausilmaa sekunnissa palaakseen kunnolla. Korvausilmaa tulee sisään myös rakosista ja tuntuu vetona sisätiloissa erityisesti tavanomaisten kylmäsiltojen, kuten ikkunoiden ja ovien kohdalla ja nurkissa.

Talvikki,jpg
Tulikiven kaakeloitu takkauuni Talvikki.

Sytytyspeltiauki.jpg
Monissa tulisijoissa on sytytyspelti, ns. kesäpelti, joka pidetään puita sytytettäessä aukiasennossa.

Palaa.jpg ja/tai Kiinni.jpg
Kun puut palavat iloisesti, sytytyspelti käännetään kiinni.

Mona.jpg
Tekninen asiantuntija Mona Leino vastaa esimerkiksi kysymyksiin hormin ideaalisesta pituudesta.

Ahti.jpg
– Käytännöllisesti katsoen kaikkiin uusiin omakotitaloihin asennetaan varaava tulisija. Sen käyttöön varaudutaan jo talon lvi-suunnitelmaa tehtäessä, Lvi-suunnittelija LVI-DI Ahti Mustapuro sanoo.

Simo.jpg
– Poistoilmalämpöpumpun lämmönsäädössä on otettava huomioon, että korvausilma lämmitetään mahdollisimman korkealla huonetilassa, oleskeluvyöhykkeen yläpuolella, Simo Kurki huomauttaa.

Talvirondo.jpg
Hormista nouseva valkoinen savu kertoo, että palaminen on puhdasta ja taivaalle pääsee lähes ainoastaan vesihöyryä.