60 vuotta valmispiippujen edelläkävijänä

31.8.2006

Tänä vuonna on kulunut 60 vuotta siitä, kun kevyet Schiedel -harkkoelementtipiiput kehitettiin Saksassa. Schiedel GmbH on nykyisin jo yli kolme miljoonaa metriä piippuja valmistanut eurooppalainen markkinajohtaja. Suomen markkinoille valmispiippu Rondo saapui vuonna 1997 ja Schiedel Savuhormistot Oy aloitti toimintansa vuonna 2002. Valmispiippujen markkinaosuus kasvaa vuosittain.

– Tulevaisuuden haasteena on modernien järjestelmäpiippujen ja mahdollisimman puhdaspolttoisten tulisijojen yhteistoiminnan kehittäminen, johtaja Anssi Kontinen Schiedel Savuhormistot Oy;stä sanoo.

– Toimme valmispiippu Rondon Suomeen juuri oikeaan aikaan. Meillähän perinteisillä tiilipiipuilla oli vankka asema vielä pitkään, kun muualla Länsi-Euroopassa pientalojen hormit oli jo vuosikymmeniä olleet valmispiippuja. Käytimme Schiedelin puolivuosisataista kokemusta hyväksi nimenomaan
pohjoisiin olosuhteisiin ja Suomen markkinoille tarkoitetun valmispiippu Rondon kehittämisessä, Anssi Kontinen muistelee.

Schiedel Savuhormistot Oy:stä tuli nopeasti johtava valmispiipputoimija. – Vuonna 2000 vain noin 30 prosenttiin uusista omakotitaloista valittiin harkkoelementtipiippu. Nyt luku on jo 56 prosenttia ja teräshormien 14 prosenttia. Valmispiippujen osuus on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, hän kertoo.

Schiedel Savuhormistot Oy myy noin 13 000 valmispiippua vuodessa ja määrä tulee vuosi vuodelta kasvamaan. – Siihen vie jo rakennusmääräysten kiristyminenkin. Vuonna 2009 järjestelmäpiippujen osuus uusissa omakotitaloissa tulee olemaan jo 90 prosenttia!

Panostus tuotekehitykseen

Friedrich Schiedel perusti Schiedel GmbH:n Erbachissa vuonna 1946 valmistaan mullistavaa uutuutta, kevytrakenteisia betonisia hormiharkkoja.
Yrityksen menestys perustui alusta saakka innovatiiviseen, pitkäjänteiseen tuotekehitykseen. Vuonna 1960 syntyi pyöreiden hormikappaleiden SR-järjestelmä ja kymmenen vuotta myöhemmin kuivapuristetut hormielementit. Vuonna 1973 markkinoille tuotiin eristetty piippu. Moderni harkkoelementtipiippu oli syntynyt.

Valmispiippujen tuotekehityksessä on osattu katsoa pitkälle tulevaisuuteen.
– Yhä kalliimmaksi käyvää energiaa on säästettävä ja lämmityksen aiheuttamaa ympäristörasitusta merkittävästi vähennettävä, diplomi-insinööri Axel Schulz Schiedelin teknologiakeskuksen johtaja kertoi haastattelussa vuonna 2000.

– Nykyaikaiset keskuslämmityskattilat ovat yhä tehokkaampia, mikä aiheuttaa vaikeuksia perinteiselle tiilipiipulle. Perinteinen tiilipiippu ei toisaalta loputtomiin kestä lämpörasitusta, jonka kiinteän polttoaineen polttamisen aiheuttamat suuret lämpötilanvaihtelut aiheuttavat. Meidän oli kehitettävä valmispiippu, joka kaikkien muiden hyvien ominaisuuksien lisäksi vastaisi näihin haasteisiin, hän jatkoi.

Suomessa poltetaan lähinnä puuta, joka ei aseta yhtä suuria vaatimuksia piipulle. Toisaalta taas jatkuvat kylmän ja lämpimän ilman vaihtelut rasittavat piippua merkittävästi.

Schiedelille myönnettiin ensimmäisenä piippuvalmistajana Euroopassa ISO 9001-laatusertifiointi.

Uutuuksia laajoille markkinoille

Vuonna 2001 Schiedel-valmispiippuihin liitettiin Pohjoismaissa Isokern-valmispiiput. Vuonna 2004 markkinoille tuotiin uutuus, tyylikäs teräshormi Steel, joka teki ensiesiintymisensä asuntomessuilla Tähtiniemen Timberheartin asunnoissa. Kevyt, siro teräshormi Steel koostuu haponkestävästä sisäputkesta, mineraalivillaeristeestä ja modernista teräskuoresta.

Jo seuraavana vuonna 2005 Schiedel Savuhormistot Oy toi markkinoille Suomen ensimmäisen, nimenomaan mökkikäyttöön sopivan valmispiipun.
Mökkihormi Rondo on ulkomitoiltaan pieniin tiloihin sopiva ratkaisu, jonka hormikoot on optimoitu mökin tulisijojen mukaan.

Elokuussa Suomen markkinoille tuli uusi Schiedel Rondo Plus-valmispiippu. Kuten Rondokin, se on kaikkiin tulisijoihin sopiva haponkestävä, paloturvallinen kolmikerrospiippu. Schiedel Rondo Plussaa on kaikkiaan 6 ja tuplahormina 12 kokoa, joten optimikokoinen valmispiippu löytyy jokaiseen tulisijaan. Rondo Plus-järjestelmälle myönnetään 30 vuoden toimivuustakuu. – Asennusohjeiden mukaisesti oikein asennetulle hormille voi hakea takuun nokipalojen ja kondenssikosteuden kestävyydelle, Anssi Kontinen sanoo.

Yhteistyötä tulisijavalmistajien kera

Schiedel Savuhormistot on tuonut markkinoille uutuuksia miltei vuosittain.

– Remontoijille tuomme seuraavaksi korjaustuotteet, joille Suomessa todella on kysyntää. Selvitysten mukaan Suomen tulisijojen ja hormien kunto on kyseenalainen tai jopa huono, Anssi Kontinen kertoo.

– Uudisrakentamiseen lanseeraamme vielä tänä vuonna kevyen keraamisen Lähitulevaisuudessa siirrytään polttoilmakanavalla varustettuihin järjestelmäpiippuihin. Polttotapahtumaan ei siis käytetä enää asunnon sisäilmaa.

– Hormijärjestelmien kehitys kytkeytyy jatkossa entistä voimakkaammin lämmityslaitteiden tekniikan kehitykseen, sillä tulevat tiukat vaatimukset täyttääkseen hormin ja tulisijan on toimittava saumattomasti yhdessä. Siksi yhteistyö kotimaisten ja eurooppalaisten tulisijavalmistajien kanssa on tiivistä. Vuonna 2008 voimaan tulevat pienhiukkaspäästörajoitukset tulevat vaikuttamaan hormivalintoihin, Anssi Kontinen jatkaa.

– Tätä optimaalista toimintaa on vaikea paikallamuuratusta hormista todentaa, hän huomauttaa. – Kehitys on siis piippujärjestelmien kannalta erittäin suotuisa.

Schiedel GmbH kuuluu Lafarge Roofing -konserniin, joka on maailman johtava katemateriaalien ja -järjestelmien sekä savupiippujen toimittaja. Konsernin piippuliiketoiminnot on keskitetty kansainvälisesti Schiedel-tuotemerkin alle paikallisiin yhtiöihin. Yhtiön pääkonttori sijaitsee nykyisin MWienissä, Itävallassa.

Suomen johtavan valmispiippuyrityksen Schiedel Savuhormistot Oy:n liikevaihto oli viime vuonna yli 6,5 miljoonaa euroa. Vuodesta 2002 liikevaihto on yli kaksinkertaistunut ja kuluvana vuonna kasvuvauhdin uskotaan jatkuvan vieläkin nopeampana. Suomessa yrityksen markkinaosuus on noin 2/3.

Piippuhistoriaa kauempaa menneisyydestä

Varhaiskeskiajalle tultaessa mattimeikäläiset asuivat sisäänlämpiävän avoimen kivikiukaan lämmittämässä savupirtissä. Vähitellen otettiin käyttöön lämpöä varaavalla holvilla varustettu muurattu uuni. Sekin oli sisäänlämpiävä. Varhaisimmat uloslämpiävät tulisijat (takat) tulivat Suomeen keskiajalla. Lämpöteholtaan paremmat savu-uunit säilyivät kuitenkin käytössä takkojen rinnalla vielä ainakin 1700-luvulle asti.

Linnoja ja joitakin luostareita lämmitettiin 1300- ja 1400-luvuilla (alun perin roomalaisella) hypocaustum -järjestelmällä, jossa lämmitysuuneissa syntyvät kuumat savukaasut johdettiin lattioissa ja seinissä kulkevia kanavia pitkin asuinhuoneisiin. Järjestelmää käytettiin ainakin Hämeen linnassa ja Olavinlinnassa. Turun linnassa oli jopa kolme tähän järjestelmään liittynyttä uunia.

Kaakeliuuneja rakennettiin luonnollisesti ensin varakkaammalle väelle. Keskiajan pottikaakeliuunissa ja 1500-luvun renessanssikaakeliuunissa oli suora hormi ylös ja tulipesä sijaitsi eri huoneessa kuin itse kakluuni. Savuhormillista avotakkaa ja kakluuneja käytettiin toisinaan rinnakkain, koska kakluuni ei suoran savuhorminsa takia varannut kovin hyvin lämpöä.

Vasta 1700-luvun lopulla kaakeliuunista kehiteltiin lämpötaloudellisesti tehokkaampi. Tulipesän suuta pienennettiin ja lämmin savu pakotettiin kiertämään pitkien kanavien kautta matkallaan savupiippuun. Lopulta 1800-luvun lopulla kehitettiin vastavirtaperiaatteella toimiva uuni.

Savupiippuja ryhdyttiin rakentamaan kaupunkiasumusten tulisijoihin keskiajalla. Maalla ne yleistyivät vasta 1700-luvulla. Talojen keskusmuureissa oli yleensä vain yksi suuri hormi, johon oli liitetty useampia tulisijoja. Vasta 1900-luvun vaihteessa naapurimaassamme Ruotsissa ryhdyttiin edellyttämään kaikille tulisijoille erillisiä savukanavia. Keittiössä tuli lisäksi olla erillinen tuloilmakanava, koska rautahella liitettiin putkella suoraan keskusmuuriin.

Ensimmäiset ohjeet valmispiippujen rakentamiseen Suomen Rakennusmääräyskokoelmasta löytyvät 1950-luvun lopulta. Vuodelta 1958 RT 989.01:ssä annetaan ohjeita myös muuraamattomille savuhormeille, metallisille, lämpöeristyksellä varustetuille tai eristämättömille hormiputkille.

Lähteet: Museovirasto:www.rakennusperinto.fi/Hoito/rakenteita_ja_rakennusosia/fi_FI/Tulisijat_ja_hormit/
Murstockar och skorstenar, Information om byggnadsvård, Blomberg & Linscott Arkitekter,
RT-kortit 1943-1960