Itse muuratenkin onnistuu

 

Itse muuratenkin onnistuu

10.8.2006

Valmispiippu nousee nopeasti

Ennen vanhaan joka mies rakensi itselleen talon. Nykyisin se ei liene enää suositeltavaakaan. Nykytekniikka on vaativaa eikä salli pikkuvirheitä rakennusvaiheessa. Perinteisiä kädentaitoja ei enää opita isältä pojalle eikä aikakaan omatoimiseen nyhräämiseen tahdo riittää. Onneksi on kuitenkin hommia, joista itsekin selviää. Nykyaikaiset valmispiiput ovat nopeita ja turvallisia pystyttää myös itse.

Jani Hietaharju on koulutukseltaan kirvesmies. Hän pystyttää perheelleen harkkorakenteista, itse suunniteltua omakotitaloa Lohjalle. Koska omaa metsää riittää, puukattila oli luonteva valinta talon lämmitysjärjestelmäksi. Kaksikerroksisen, noin tuhannen kuution rakennuksen alakertaan tulee varaava tulisija ja leivinuuni, saunaan tietysti puukiuas. Jani päätyi muuraamaan tiilestä kuuden hormin piipun muille tulisijoille, mutta puukattilalle hän valitsi Schiedel Savuhormistot Oy;n valmispiippu Rondon.– Tyyppihyväksytty valmishormiratkaisu ja valmistajilta saa myös tarkat suunnittelu- ja asennusohjeet, hän perustelee.

Jani ei epäröinyt Rondon pystyttämistä itse, mutta koska hän on pystyttänyt valmispiipun vain kerran aikaisemmin, Schiedel Savuhormistot Oy:n tekninen neuvoja Mona Leino tuli mukaan antamaan neuvoja tarvittaessa.

– Tehdasvalmisteisen elementtipiipun etuja ovat sen varmat, tehdastekoiset valmisliitokset. Ne takaavat savukaasujen kanavoitumisen piippuun tehokkaalla tavalla ja pyöreä piippu ohjaa ne ylös nopeasti ja lähes esteettä. Rondo on myös nokipalonkestävä, Mona Leino vahvistaa.

Valmiiksi päivässä

Työ sujuu joutuisasti ja vajaassa työpäivässä hormi nousee rauhallisella työtahdilla välipohjaan. – Kyllä se nopeaa hommaa on, tiilipiippua muurasin varmasti kolme täyttä työpäivää, Jani muistelee.

– Rondo Valmispiippu on helppo asentaa, kun asennusvaiheisiin malttaa perehtyä etukäteen huolellisesti. Asennusohje pitää siis kerrankin lukea ennen työn aloittamista! Varaa työkalut lähelle, ettei aikaa tuhraannu esimerkiksi kuminuijan etsimiseen, hän neuvoo. Työkaluiksi riittävät kulmahiomakone tai kovametalliteräsaha, pora, vesivaaka ja muuraustarvikkeet.

Harkkoelementtien muuraukseen käytetään tavallista harkkolaastia
100/500, jonka menekki yksohormisessa piipussa on noin 10 kg/m ja
tuplahormissa noin 15 kg/m. Hormielementit muurataan piipun
mukana tulevan valmiin tulilaastin avulla.

Piipun suoruutta tarkkaillaan työn edetessä vesivaa’alla. Apuna voi käyttää myös ohjurilautaa.

Jani on mitoittanut Rondolle suhteellisen ahtaan tilan tiilipiipun edestä. Taakse jäävästä tiilipiipusta uusi Rondo eristetään vuorivillakaistalla.

Piippu perustetaan liikkumattomalle ja palamattomalle alustalle. Janin kellarikerroksessa on maavarainen, paikallavalettu betonilaatta. Piipun pystytys aloitetaan muuraamalla ensimmäinen harkko ja piipun pohjalaatta kiinni alustaan.

Puhdistusluukku alimpaan harkkoon

Janin piipun alimpaan harkkoon tulee puhdistusluukku. Jos hormiin ei tule alaliittymää, puhdistusluukun voi asentaa alimpaan harkkoelementtiin.
Rakennusmääräysten mukaan puhdistusluukun alareunan pitää olla vähintään 50 mm palava-aineisen lattian yläpuolella ja luukun eteen on jätettävä vähintään 60 cm työskentelytilaa.

Jani merkitsee puhdistusluukun liitoselementin vaatiman aukon paikan harkkoelementtiin leikkaa sen kulmahiomakoneella. Leikkaamiseen voi käyttää myös tai kovametalliteräistä sahaa. Aukko mitoitetaan siten, että se on 15 mm liitoselementin ulkomittoja leveämpi.

Jani levittää muurattavalle alueelle levitetään noin 15 mm kerros laastia ja kiinnittää ensimmäisen harkon perustaan. Hormielementin alaliittymän liitoskorkeus säädetään muuraamalla keraamisen hormin pohjalaatta harkkoelementin sisään ennen hormielementin asennusta. Laatta kiinnitetään perustaan laastilla.

Jani sovittaa eristeen paikalleen. Myös siihen leikataan puhdistusluukun vaatima aukko siten, että eristeen yläreunaan jää kapea kaistale. Eristeen reuna jää harkkoelementin reunan yläpuolelle.

– Muurattaessa on pidettävä huolta, ettei harkkoelementissä olevia tuuletuskanavia tukita laastilla eikä eristevillalla. Tuuletuskanavat ovat harkon nurkissa ja jäävät villan ja harkon väliin. Harkon kulmissa olevat, läpimitaltaan 30 mm:n reiät puolestaan on tarkoitettu harjateräksille, joita voidaan tarvita vesikaton yläpuolisen osan vahvistamiseen, Mona Leino selvittää.

Alaliittymän liitoselementti asennetaan naaraspontti ylöspäin pohjalaatan päälle ja kiinnitetään tulilaastilla. Tarkista, että alaliittymän kehys on oikeassa asennossa harkkoelementin suhteen. Varsinainen puhdistusluukku asennetaan vasta, kun piippu on valmiiksi muurattu. Se naulataan paikalleen mukana toimitettavilla nauloilla ja luukun eristekivi asennetaan paikalleen.

Rutiinilla ylöspäin

Piipun muuraaminen on mukavaa kokoamistyötä. Harkkoelementtiin levitetään laasti. Seuraava harkkoelementti asennetaan. Sitä painetaan ja koputellaan kuminuijalla, kunnes laasti hieman pursuaa saumasta. Harkon suoruus tarkistetaan ja laastisauma tasataan. Ylimääräinen laasti poistetaan ja tuuletusvälit puhdistetaan. Eriste asennetaan paikalleen. Tulilaasti levitetään hormielementin alahuullokseen ja seuraava hormielementti asennetaan paikalleen. Liika tulilaasti tasoitetaan ja hormielementin suoruus tarkistetaan.

– Jo muutaman harkkokerran jälkeen eristeen asentamisessa on oltava tarkkana, jotta eristekerrosten väliin ei jää aukkoja. Tiukka eristeputki tulee hormielementtiä, mutta vaatii huolellisuutta asennuksessa, Mona Leino huomauttaa. – Seuraavan eristeputken tulee osua tiukasti edellisen yläpintaan.

Pystytys käy nopeasti yläliitoksen liitoselementin asennukseen saakka. Liittymän korkeuden ja liitoksen muodon (suorakaide tai pyöreä) määrittää tulisija- tai tässä tapauksessa, kattilavalmistaja. – Kannattaa olla tarkka, sillä liitosmuodon korjaaminen jälkikäteen on hankalaa, vaatii sovitekappaletta ja jos aukko jää liian pieneksi, piippu ei välttämättä vedä, Mona Leino huomauttaa.

Jos tulisijaa ei ole valittu, liitos voidaan tehdä jälkikäteenkin. – Hohkakiviseen valmispiippu Isokerniin jälkiliitos on helppo tehdä, hän rohkaisee.

Janin puukattila joudutaan tilanpuutteen vuoksi asentamaan hieman sivuttain hormiin nähden, joten myös liitoselementti on muurattava vinoon, osittain harkon nurkkaan. Hän mittaa ja leikkaa aukon harkkoelementtiin ja eristeeseen. Muuraus jatkuu sujuvasti.

– Puolivälissä ennen välipohjaa tarvitaan jo telineitä. Kutakin kerrosta varten tarvittavat osat kannattaa siirtää telineelle kerralla, jotta säästytään turhalta kiipeämiseltä, Jani huomaa

Välipohjan kohdalla muuraus siirtyy ylempään kerrokseen ja harkot asennetaan ylhäältä käsin. Hormi tuetaan yläpohjan tai välipohjan kohdalla rakentamalla kehikko piipun ympärille suojaetäisyydelle. Se eristetään piipusta 5 cm:n kovavillalla. Janin talossa on ontelolaattavälipohja, johon hormi tukeutuu.

Yläliittymäelementti asennetaan halutulle korkeudelle samalla tavalla kuin alaliittymä- ja puhdistusaukkoelementitkin. Yläliittymää edeltävää elementtiä
voi tarvittaessa lyhentää, jotta liitäntä saadaan halutulle korkeudelle. Myös liittymäelementin alahuullos kannattaa poistaa, jotta kosketuspinta on
mahdollisimman suuri. Tulilaastia käytetään runsaasti.

Savupelti asennetaan hormielementtien saumakohtaan mielellään samaan kerrokseen tulisijan kanssa. Harkkoelementtiin ja eristeeseen tehdään
savupeltikasetin vaatima aukko noin 10 mm pellin yläpuolelle. Harkon aukon tulee olla vielä noin 10 mm suurempi. – Liikkumisvaran suhteen on syytä olla tarkka keraamisen putken lämpölaajenemisen takia. Harkkoon tehty liian pieni aukko yksi tavallisimmista pystytyksessä tehdyistä virheistä, Mona Leino huomauttaa.

¬– Keraaminen putki voi lämpölaajentuessaan taivuttaa savupellin alaviistoon. Se voi paitsi halkaista ulkoharkon, myös aiheuttaa nokivesien valumisen savupellistä ulos.

Nyt rakennuksen sisäpuolinen osa valmispiippu Rondosta on pinnoitusta vaille valmis. Piippu voidaan pinnoittaa esimerkiksi rappaamalla, antiikkilaastilla slammaamalla tai laatoittamalla.

Suojassa katolla

Kattorakenteiden läpivientien kohdalla valmispiipun pystytyksessä on jälleen oltava tarkkana. Piippua ei saa kiinnittää rakenteisiin. Höyrynsulku ja aluskate on tiivistettävä huolella.

Paloturvallisuusvaatimusten mukaan piipun tulee ulottua vähintään 0,8 m tai 1,0 m katon lappeen tasoa ylemmäksi. Tarkemmat ohjeet sijoittamiseen löytyvät Rakentamismääräyskokoelman osasta E3 ”Pienet savuhormit”. Jos piippu ulottuu yli metrin katon lappeen yläpuolelle, kannattaa katon yläpuolista piippua vahvistaa. Vahvistaminen aloitetaan noin metri vesikaton alapuolelta.

Valmispiippu Rondon harkkoelementissä on raudoitusta varten reiät, joiden avulla piipun voi vahvistaa esimerkiksi 8 mm harjateräksellä. Harkkoelementtien reiät tukitaan eristeellä ja laastilla vahvistuksen alkamiskohdasta. Raudoitusreiät täytetään juotosbetonilla, jota kaadetaan samalla, kun tangot työnnetään reikiin. Vahvistaminen lopetetaan kahdesta vastakkaisesta kulmasta siten, että piippuhatun kiinnittämiseen käytettävät kierretangot saa asennettua
paikalleen.

Veden tunkeutuminen rakenteisiin on estettävä päällystämällä vesikaton ylittävä osuus piipusta rappaamalla, slammaamalla tai pellittämällä. Rondo-valmispiippuun on saatavissa helposti asennettavat pellityssarjat katon yläpuolisen osan pellitykseen.

Piipun yläpää suojataan alumiinisella piippu- ja sadepiippuhatulla. Piippuhattu kiinnitetään piipun mukana tulevilla kierretangolla ja pulteilla
kahdesta nurkasta harkkoelementeissä oleviin reikiin.

Lisätietoja: Schiedel Savuhormistot Oy, mona.leino(at)schiedfel.fi, www.schiedel.fi

Kuvat:

assembled_rondo1.eps
Valmispiippu Rondo on paloturvallinen kolmikerrospiippu, joka rakentuu 1200 asteessa poltetuista keraamisista, haponkestävistä hormielementeistä, kevytsoraharkoista sekä näiden väliin asennettavasta 5 cm:n vuorivillaeristeestä.

vaaterissa 2.jpg
Vesivaaka varmistaa elementtikerrosten suoruuden.

pohjapaikallaan.jpg
Hormielementin alaliittymän liitoskorkeus säädetään muuraamalla keraamisen hormin pohjalaatta harkkoelementin sisään

tulilaastihuulloksessa2.jpg
Tililaasti pursotetaan hormielementin huullokseen.

Rälläkkä.jpg
Jani Hietaharju muotoilee harkkoelementtiä.

monajavilla.jpg
Mona Leino varmistaa, että villaputki asettuu tiiviisti paikalleen.

liitospaikalleen.jpg
Puukattila joudutaan asentamaan hieman vinoon. Siksi myös liitos on vinossa.

kerrokset.jpg
Valmispiippu Rondo lähenee jo välipohjaa.
 


Lisätietoja: Schiedel Savuhormistot Oy, asiakaspalvelu, puh. 0201 55 26 09, asiakaspalvelu(at)schiedel.fi, www. schiedel.fi

Teksti ja kuvia löytyy: http://schiedel.materialbank.net, Press, Finland, Lehdistö, Kuvat, Artikkelikuvat, 60 v. Tunnus ja salasana ovat schiedel.


Kuvat:

Anssi.kontinen.eps
Johtaja Anssi Kontinen Schiedel Savuhormistot Oy:stä sanoo, että kolmessa vuodessa järjestelmäpiippu valitaan jo lähes jokaiseen uuteen omakotitaloon.

Logo 60vuotta eps.
Ei kuvatekstiä

pionier_f_schiedel.gif
Senaattori Friedrich Schiedel perusti Schiedel GmbH:n Erbachissa vuonna 1946.

Werk_Wiesau.jpg tai Bild2.jpg
Schiedelin Wiesaun tehtaalla valmistetaan keraamisia hormielementtejä.

rondoplus_in_parts.jpg
Schiedel Rondo Plussaa on kaikkiaan 6 ja tuplahormina 12 kokoa, joten optimikokoinen valmispiippu löytyy jokaiseen tulisijaan.

rondo_on_the_roof1.EPS
Valmispiippu Rondo on paloturvallinen kolmikerrospiippu, joka rakentuu 1200 asteessa poltetuista keraamisista, haponkestävistä hormielementeistä, kevytsoraharkoista sekä näiden väliin asennettavasta 5 cm:n vuorivillaeristeestä. Piippuun kuuluvat lisäksi tarvittavat hormiliitäntäelementit, valmistulilaasti, savupelti sekä haluttaessa lappeen yläpuolisten osien pellityssarja ja piippuhattu.

Tynnyri,jpg
Kauklahden asuntomessujen Jämero-kivitalo Ainon erikoisuus on pihalla sijaitseva erillinen kylpytalo, jonka terassille asennetun puilla lämmitettävän kylpytynnyrin hormi on myös Teräshormi Steel.

Mökkitakka.eps
Elementtihormi valitaan jo lähes 60 prosenttiin uusista omakotitaloista.
Valmispiiput ovat toimivin ratkaisu myös kesäasunnoilla, joiden tulisijat ja hormit seisovat usein pitkiäkin aikoja tyhjillään.

Seite druckenKontaktformularSeitenübersicht
www.monier.com