Hormi tärkeässä asemassa

2.4.2003 

Estä nokipalo polttamalla oikein

Talvisaikaan syttyy paljon tulipaloja, sillä liian monet niistä saavat alkunsa lämmittämisestä. Esimerkiksi Norjassa tilastoidaan vuosittain 3600 hormipaloa. Nokipalojen syynä ovat tulisijojen ja hormien halkeamat sekä pikeentyminen.

Viallisia tulisijoja ja hormeja voi syyttää niiden takana, välikatossa ja vintillä syttyvistä tulipaloista. Syynä rikkoutumiseen voi olla ikä, vääränlainen käyttö tai rakennusvirhe. Hormin rapautumisen syynä voi olla esimerkiksi väärä tiili ja laastiyhdistelmä. Hormin alaosan on kestettävä korkeita lämpötiloja ja yläosan pakkasen ja sään rasituksia. Kylmä savupiippu voidaan halkaista myös lämmittämällä liian nopeasti ja voimakkaasti. Tällä tavoin rikotaan monia mökkipiippuja talvisaikaan.

Savuhormin sisärakenteiden on kestettävä voimakkaita kemiallisia rasituksia. Savukaasuista hormin seinämiin tiivistyvät hapot heikentävät laastin emäksistä sideainetta Kaikki savukaasut sisältävät myös vesihöyryä, joka tiivistyessään voi kastella piipun. Märkä piippu vaurioituu helposti jäätyessään. Kosteutta hormiin voi päästä myös kapillaarisesti maaperästä, jos sen perustuksia ei ole kunnolla kosteuseristetty. Märkä piippu vetää huonommin, sillä savukaasujen lämpötila laskee nopeammin ja noen tiivistyminen tehostuu.

Nokipalo jymisee

Nokipalon kokeneet eivät sitä välittömästi unohda. Tulen syttyminen on usein hyvin rauhoittava hetki. Humina kertoo, että hormi vetää hyvin. Mutta sitten ääni muuttuukin jymiseväksi. Savupiipusta tupruaa hirmuisesti savua ja kaiken lisäksi piipusta näyttää leiskuvan liekkejä. Tilanne vaikuttaa jopa uhkaavammalta kuin se yleensä onkaan.

Anssi Kontinen Schiedel Savuhormistot Oy:stä on kokenut hormipalon lapsuudessaan: – Asuimme vanhassa kartanorakennuksessa, jossa oli kattila alakerrassa. Hormi oli varmaan yksitoista metriä korkea. Poltimme turvebrikettejä väärällä tavalla eli pienellä liekillä miiluten. Äitini kävi eräänä tiistai-iltapäivänä noin klo 14 lisäämässä brikettejä, kun hormissa syttyi nokipalo. Se paloi sinisellä liekillä seuraavaan aamukuuteen asti. Palokunta kävi paikalla ja totesi että antaa palaa vaan. Järjestimme tietysti päivystyksen palon ajaksi. Oli se vaikuttava kokemus.

Nokipalon vaara on aina olemassa, sillä puuta poltettaessa muodostuu myös vesihöyryä, terva- ja pikiaineksia sekä happoa. Kun puu palaa hyvin ja oikeanlaisissa olosuhteissa, tulisijaan ja savupiippuun kertyy tuhkaa ja hiiltä sisältävää lentonokea. Pulverimainen lentonoki ei ole vaarallista, vaikkakin voi syttyä tuleen. Se on myös helposti poistettavissa.

Jos hormi vetää huonosti, ja sen sisäpinta on kylmempi kuin +70 astetta, sen seinämiin voi pikeentyä paksu kerros palavia aineita: märkää nokea. Kun se kuivuu, muodostuu erittäin hyvin palavaa kiiltonokea. Se tarttuu hormin seinämiin lujasti ja sen saa pois vain polttamalla. Kiiltonokea muodostuu vähemmän, jos palokaasujen lämpötila on riittävän korkea.

Kuumat savukaasut tai sopiva kipinä voi sytyttää kiiltonokikerroksen. Sen syttymislämpötila vaihtelee kosteuspitoisuudesta riippuen + 100 - 400 asteen välillä. Palava kiiltonoki nostaa lämpötilan tulisijassa ja hormissa nopeasti + 700 – 1400 asteeseen.

Nokipalosta on aina ilmoitettava palokunnalle. Nokivalkeaa ei pidä itse ryhtyä sammuttamaan. Jos nokipalo havaitaan alkuvaiheessa, sitä voidaan hillitä rajoittamalla ilmansaantia suuluukulla.

Nokipalo ei onneksi ole mikään vääjäämätön luonnonmullistus. Sen voi estää.
Tulisijan ja hormin kunto on syytä tarkistaa säännöllisesti ja kaikki halkeamat tarkistuttaa ammattilaisella sekä korjata ajoissa. Kuivat puut ja riittävä veto pitävät hormin parhaiten kunnossa. Kannattaa muistaa, että roskien polttaminen muodostaa savuhormiin eniten nokea. Hormi on myös nuohottava säännöllisesti.

Hillitsemätön nokipalo voi aiheuttaa heikkoon hormiin halkeamia, jotka lisäävät tulipalon vaaraa. Pertti Tervonen on niin muurannut hormeja niin tiilestä kuin kasannut niitä hormipaketeistakin. – Valmishormi on turvallinen, hän sanoo. –Keraaminen pyöreä hormi ei edes kerää nokea, joten nokipalon mahdollisuus on pieni, hän sanoo.

Sileä pinta on turvallinen

Rondo muodostuu 1200 asteessa poltetuista keraamisista, haponkestävistä hormielementeistä, kevytsoraharkoista sekä näiden väliin asennettavasta viiden senttimetrin vuorivillaeristeestä. Keraaminen hormi lämpenee nopeasti ja eritys pitää lämmön piipun sisällä, mikä parantaa vetoa ja vähentää kondenssikosteuden muodostumista

Hormin keraaminen materiaali pienentää hormipalon vaaraa. Mitä vähemmän piippuun muodostuu nokea, sitä pienempi on hormipalon vaara. Rondon poltetun, keraamisen sisäpiipun tärkeä valmistusaine on kierrätysporsliini, joka kestää kuumuutta ja happoja enemmän mikään muu tunnettu piippumateriaali. Sileän sisäpinnan ansiosta noki ei pääse kiinnittymään piipun seinämiin ja piippu pysyy puhtaana.

Tehdasvalmisteinen elementtipiippu on turvallinen myös siksi, että väärin tai huolimattomasti tehdyt hormiliitännät ovat aina riski. – Rondon tehdastekoiset valmisliitokset ovat varmat ja takaavat savukaasujen kanavoitumisen piippuun tehokkaalla tavalla ja pyöreä piippu ohjaa ne ylös nopeasti ja lähes esteettä. Rondo on käytännössä ikuinen, Anssi Kontinen sanoo. ¬ – Se on kestävä ja rapautumaton myös tehokkaiden tulisijojen savukaasujen alhaisissa lämpötiloissa.

Hormi kannattaa kunnostaa

Vanhakin hormi kannattaa usein kunnostaa.– Ammattilainen osaa kertoa, millä tavoin se on kätevintä tehdä, Anssi Kontinen sanoo. – Piippu korjataan yleensä kunnostamalla sen sisähormi sileäksi ja paloturvalliseksi. Yleisin tapa on laittaa piippuun teräksinen sisäputki. Piippu voidaan myös tiivistää tähän tarkoitukseen suunnitelluilla massoilla.

– Schiedelin tuotevalikoimaan Euroopassa kuuluu monipuolinen
korjaustuotteiden sarja. Vuoden 2003 aikana Schiedel-korjaustuotteita tuodaan myös Suomen markkinoille, Anssi Kontinen lupaa.

Muista nuohous

Mitä vähemmän piippuun muodostuu nokea, sitä pienempi on hormipalon vaara. Nuohouksen kannalta helposti puhdistettava hormi on tietysti etu. Horminomistajan kannattaa muistaa, että Pelastustoimilain 23 §:n mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on nykyisin itse huolehdittava siitä, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdistetaan määrävälein. Jos nuohooja ei ota yhteyttä, asiasta on siis huolehdittava itse.

Kerran vuodessa on nuohottava varsinaisessa asunnossa tai ympärivuotisessa vapaa-ajan asunnossa sijaitsevat tulisijat, joissa poltetaan puuta.

Lisätietoja: Schiedel Savuhormistot Oy, asiakaspalvelu, puh. 0201 55 26 09, asiakaspalvelu(at)schiedel.fi, www. schiedel.fi

Kuvat:

Anssi_Kontinen_Fin_2.eps

Nokipalon lapsena kokenut Anssi Kontinen Schiedel Savuhormistot Oy:sta muistuttaa, että nokipalosta on aina ilmoitettava palokunnalle: nokivalkeaa ei pidä itse ryhtyä sammuttamaan. Jos nokipalo havaitaan alkuvaiheessa, sitä voidaan hillitä rajoittamalla ilmansaantia suuluukulla.

Chimney_parts.eps

Rondon poltetttu keraaminen sisäpiippu valmistetaan on kierrätysporsliinista, joka kestää kuumuutta ja happoja enemmän mikään muu tunnettu piippumateriaali. Sileän sisäpinnan ansiosta noki ei pääse kiinnittymään piipun seinämiin ja piippu pysyy puhtaana.

Toppi_fireplace1.eps.

Pertti Tervonen on niin muurannut kymmeniä hormeja niin tiilestä kuin kasannut niitä hormipaketeistakin. Hänen mielestään valmishormi on ennen kaikkea turvallinen. – Keraaminen pyöreä hormi ei edes kerää nokea, joten nokipalon mahdollisuus on pieni, hän sanoo.