Hirsimökki ensiluokkaisista materiaaleista

18.10.2007

Eetu puurtaa perinteistä hirsimökkiä ensiluokkaisista materiaaleista

Rakkaudella käsin rakennetun luomumökin rakentajalle kelpaavat vain ensiluokkaiset luonnonmateriaalit. Niistä suurin osa on peräisin vain muutaman kilometrin etäisyydeltä rakennuspaikasta.

Eetu Puurtinen rakentaa lopputyönään hirsisaunaa perinteisin menetelmin. Mökki sijaitsee kapean salmen erottamassa saaressa Tuuloksessa.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kaluste- ja tilasuunnittelua opiskeleva Eetu Puurtinen arvostaa perinteisiä kädentaitoja. Hänen arvomaailmassaan nopeasti valmistuva ei välttämättä ole ollenkaan hyvä juttu. Siksi hän joutuikin taivuttelemaan lopputyönsä valvojaa melko lailla, ennen kuin sai tämän suostumaan Eetun unelmaprojektiin, suvun saareen rakennettavaan, täysin käsin valmistettavaan saunamökkiin.

– Jonkin asteinen vastarannan kiiski tai muinaisjäänne taidan opiskelukavereideni keskuudessa olla, onhan suunnittelutyö nykyään pääosin CAD/CAM-tietokonetyötä Eetu nauraa.

– Ajatus luomumökin suunnittelemiseen ja rakentamiseen lähti kiinnostuksestani perinteiseen hirrenveistoon, luonnon materiaaleihin sekä käsityötaitojen vaalimiseen, Eetu kertoo.

Tieto lisääntyy ja taito karttuu

– Uskon vakaasti, että perinteisiä tietoja ja taitoja on syytä vaalia ja kehittää paitsi rakentamisen, myös suunnittelun alalla. Kantavat teemat omassa projektissani ovat tieto ja taito. Tiedon suhteen olen turvautunut painettuihin perinnerakentamisen opuksiin, mutta arvokkaimmat vinkit olen saanut eri alojen ammattilaisilta. Taito toivottavasti kehittyy työn edetessä. Tavoitteena on vähintäänkin perinteisen kirvesmiehen ammattitaito.

Mökin varsinainen rakennustyö käynnistyi kevättalvella 2006, kun Eetu ryhtyi kaatamaan hirsipuita kahden miehen justeerilla. Hän on valinnut myös työmenetelmät ympäristöä säästäen lopputuloksesta tinkimätä. Hirret kaadettiin justeerilla, veistettiin kirveellä ja niitä liikuteltiin rakennuksella käsivinssin avulla. Eetu aikoo valmistaa myös kierrätyslasiset ikkunat ja ovet perinteisin käsityökaluin.

Lähiruoka-ajattelua soveltaen Eetu on pyrkinyt etsimään rakennusmateriaalinsa niin läheltä kuin mahdollista, jopa luonnosta mökin ympäristöstä. Nurkkakivet, seinähirret, lattiarakenteet, välikattorakenteet, vesikatto sekä muurauskivet on haalittu muutaman kilometrin säteeltä rakennuspaikasta.

Täysin alkuperäisen idealistisen ajatuksen mukaan sähkötön ja jalosteeton mökki ei ole. Eetu on joutunut siitä hieman tinkimään rakennusmääräysten, paloturvallisuuden ja omien voimavarojensa rajoissa. Sementtiä on tarvittu, samoin harjaterästä muurinalusvaluun, tulitiiltä tulipesiin ja palovillaa.

Saunan tulisijat, kiukaan ja vesipadan, Eetu muurasi tulipesää lukuun ottamatta luonnonkivestä. Tuvan hella tulee romuraudasta ja luonnonkivestä. Rakennukseen tulee siis kaikkiaan kolme tulisijaa omalla hormillaan. Kolmireikäinen piippu jakaa rakennuksen tuvan puoleen, joka on lämmintä tilaa ja saunan puoleen, joka on kylmää.

Keraaminen hormi kestää

Yleensä jokaiselle tulisijalle rakennetaan oma hormi. Samassa kerroksessa olevat kaksi tulisijaa, jotka käyttävät samaa polttoainetta, voidaan myös yhdistää samaan hormiin. Tällöin molemmat tulisijat tarvitsevat oman savupellin eikä niitä voi käyttää samanaikaisesti.

Muurarimestari Elias Pynnönen suositteli Eetulle ikuisen lopputuloksen aikaansaamiseksi Schiedel Savuhormistot Oy:n Rondo Plus-valmispiipun keraamista sisäpiippua luonnonkivimuurauksen sisään. Halkaisijaltaan hormit ovat 160 mm. Hormielementtien ympärille Pynnönen ehdotti asennettavaksi 10 mm tulisijalevyä vuorivillan sijaan, jotta hormit myös lämmittäisivät luonnonkivimassaa, mikä on talvella lämmityksen vuoksi tarpeen.

Savuhormi joutuu käytössä kokemaan kovia. Sen sisärakenteiden on kestettävä voimakkaita kemiallisia rasituksia. Savukaasuista hormin seinämiin tiivistyvät hapot heikentävät laastin emäksistä sideainetta Kaikki savukaasut sisältävät myös vesihöyryä, joka tiivistyessään voi kastella piipun. Märkä piippu vaurioituu helposti jäätyessään. Kosteutta hormiin voi päästä myös kapillaarisesti maaperästä, jos sen perustuksia ei ole kunnolla kosteuseristetty. Märkä piippu vetää huonommin, sillä savukaasujen lämpötila laskee nopeammin ja noen tiivistyminen tehostuu.

Mökillä hormi saattaa olla pitkään käyttämättä ja usein tulisijan ensimmäisessä sytytyksessä hormin veto on heikko ja savut saattavat tulla sisälle. Rondo Plus-valmispiipun keraaminen sisäpiippu vetää hyvin myös silloin, sillä sen ei tarvitse varata lämpöä itseensä voidakseen toimia hyvin. Rondo-valmispiiput on kehitetty toimimaan myös matalissa lämpötiloissa.

Muuraustyöt Eetu aloitti heinäkuussa 2007. Luomumökki valmistuu keväällä 2008. Mitä sitten, ei Eetulle ole vielä aivan selvää. Perinnerakentamisen taitojaan hän aikoo joka tapauksessa kehittää myös jatkossa.